ThingLinkin avulla kohti laaja-alaista osaamista peruskoulussa

ThingLink Team November 28, 2022

Laaja-alainen osaaminen rakentuu autenttisissa oppimisympäristöissä ja sitä voidaan vahvistaa myös simulaatioiden avulla. Virtuaalisissa oppimisympäristöissä oppilaat voivat harjoitella itselleen haastavia tilanteita turvallisesti ja pelillisesti. Tässä blogikirjoituksessa pohditaan, miten laaja-alainen osaaminen ja opetusteknologia yhdistyvät paitsi tieto- ja viestintäteknologian tavoitteissa, myös laajemmin opetuksen arjessa. Blogikirjoituksen on kirjoittanut luokanopettajaopiskelija osana työharjoittelua ThingLinkillä.

Teksti: Jasmin Ryynänen

Laaja-alainen osaaminen tulee näkyville autenttisissa oppimisympäristöissä 

Opetussuunnitelmassa laaja-alainen osaaminen määritellään tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden sekä tahdon muodostamaksi kokonaisuudeksi. Osaaminen ei tarkoita siis vaan tiedon tietämistä, vaan myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja osana toimintaa. Tietojen ja taitojen käyttämiseen vaikuttavat oppilaiden omat asenteet ja arvot sekä tahto toimia.

Yli tiedon- ja taidonalat ylittävä ja yhdistävä osaaminen karttuu parhaiten autenttisissa oppimisympäristöissä, työympäristöissä ja oppilaiden arjessa. Voimme siirtyä autenttisiin ympäristöihin oppimaan tai luoda mahdollisimman autenttisia simulaatioita teknologian avulla. Simulaatioiden avulla oppiminen on ollut jo kauan arkipäivää esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, mutta peruskouluissa siihen törmää vielä harvemmin. Teknologia tekee sen kuitenkin helpommaksi kuin aikaisemmin. Skenaariotyökalun polutus mahdollistaa valintojen ja päätösten seurauksien konkretisoinnin ja tarinan etenemisen.

Skenaariotyökalun tarjoamat mahdollisuudet

ThingLink-työkalun avulla voi toteuttaa simulaation todellisesta oppimisympäristöstä tai -tilanteesta 360-asteisten kuvien sekä 3D mallien avulla.Skenaariotyökalu mahdollistaa  sisältöjen poluttamisen yhtenäiseksi oppimiskokonaisuudeksi. Skenaarioita on erityisen mielekästä luoda laaja-alaisista tavoitteista, sillä ne tukevat tietojen soveltamista ja oppilaan omien arvojen ja asenteiden huomioimista. 

Mitä skenaarioiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon? 

Arvojen ja asenteiden näkökulma kannattaa pitää mielessä skenaarioiden suunnittelussa. Ihminen ei tee todellisessa elämässä valintoja ainoastaan tietojensa pohjalta, vaan arvot, asenteet ja mieltymykset saavat jopa suuremman painoarvon. Tosielämän tilanteita simuloimalla abstraktit tiedot konkretisoituvat ja kouluoppiminen muuttuu merkitykselliseksi.

Skenaariot soveltuvat  esimerkiksi näiden sisältöjen opettamiseen:

• tunnetaidot (L3)
• terveyskäyttäytyminen (L3)
• kaveritaidot (L3)
• kestävä kehitys (L7, ympäristöoppi S6)
• eettisyys ja ihmisoikeudet
• uskontojen vaikutus maailmaan
• demokratia (yhteiskuntaoppi S2 & S3)

Skenaarion avulla voi tarttua muihinkin kouluarjen haasteisiin. Esimerkiksi kouluun lähteminen aamuisin on osalle oppilaista haastavaa. Voisiko heille luoda autenttisen simulaation, jossa harjoitellaan pelillisesti itsenäistä kouluun lähtemistä?

“ThingLink on osoittautunut hyväksi työkaluksi autenttisuuteen, pelillisyyteen ja todelliseen ongelmanratkaisuun painottuvassa pedagogiikassa.”

(DIGIDEMO-tiimi)

Opettajien näkökulmasta ThingLinkissä merkittävää on erityisesti työkalujen käytettävyys ja sisällön luomisen helppous. Koska editori on helppokäyttöinen, ThingLinkin voi ottaa käyttöön myös oppilasryhmien kanssa. ThingLinkin simulaatioiden vahvuus on, että jokainen oppilas voi olla toimija omalla laitteellaan. Aivan kuten liikuntatunneilla suunnistaessa olisi tärkeää, että jokaisella olisi oma kartta, jokaisella voi olla oma päätelaite. Oma laite ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös ThingLinkiä voisi käyttää yhteisölliseen oppimiseen. 

Tuottajalähtöinen TVT-pedagogiikka

Kriittisen lukutaidon lisäksi tärkeää on vastuullisen sisällöntuottamisen näkökulma. Lapset ja nuoret kasvavat ajassa, jossa jokainen on enemmän tai vähemmän sisällöntuottaja. Lähes kaikissa ammateissa sisällöntuotanto voi kuulua työnkuvaan. Vastuulliseksi sisällöntuottajaksi kasvetaan vain harjoittelemalla ja olemalla sisällöntuottaja.

“Kannustaisin myös muita opettajia kokeilemaan projekteja ja luomaan ensin vaikka pienen kokonaisuuden oppilaita ja opettajaa innostavasta teemasta. Pääasia on, että pääsee tekemisen alkuun.”

(Kari Niittymäki)

ThingLinkin ominaisuudet mahdollistavat sisältöjen luomisen yhdessä oppilaiden kanssa. Tuottajalähtöisellä TVT-pedagogiikalla (Producer-Based ICT-pedagogy) voidaan opettaa teknologian hallintaa. Siten opitaan myös oppimaan oppimista ja vastuullista toimijuutta verkkoyhteisöjen jäsenenä. Tuottajalähtöisessä TVT-pedagogiikassa oppija itse pääsee luomaan oppisisältöjä teknologian avulla. Tämä näkökulma laajentaa teknologian käytön merkitystä osana opetusta, sillä sitä ei käytetä ainoastaan perinteisen opettajajohtoisen opetuksen välineenä. Jos koulussa teknologiaa käytetään vain osana perinteisiä opetuksen tapoja, on hyvä pohtia, saammeko siitä kaiken hyödyn irti.

Skenaariotyökalun kehittyessä sen sisältöjen muokattavuus on helpottunut. Opettaja voi lähteä kokeilemaan skenaariotyökalun avulla myös tuottajalähtöistä opetusta. Oppilaiden ei tarvitse aloittaa työskentelyä tyhjästä, vaan opettaja voi luoda skenaariolle pohjan ja kopioida sen oppilaille. Vaihtoehtoisesti sisältöjen luomista voidaan jakaa oppilaiden kesken ja lopuksi koota ne yhdeksi skenaarioksi. Skenaariot kootaan ThingLink-sisällöistä, joiden välille rakennetaan polkuja kysymyksillä ja siirtymillä.

Lue lisää skenaarioiden luomisesta skenaariomanuaalista. Manuaali on tuotettu ThingLinkin ja Samiedun yhteistyönä Samiedun opettajia varten, mutta on kenen tahansa käytettävissä. Löydät lisätietoja skenaariotyökalusta suomeksi täältä. Yksityiskohtaiset tiedot skenaariotyökalun käytöstä ja ohjevideon löydät englanniksi täältä.

Lue lisää teknologian opetuskäytöstä:

• Tuottajalähtöinen oppimisprosessi – digitaalisuus ja oppimisanalytiikka osana luovaa ilmiöoppimista
• A Case Study of the Application of SAMR and TPACK for Reflection on Technology Integration into Two Social Studies Classrooms
• The SAMR Model as a Framework for Evaluating mLearning